Etäopetuksessa syntynyttä

Etäopetus taidekoulun käsityön oppilailla on nyt päättynyt, koska lukukausi on meidän osalta jo loppu. Tässä muutamia etäopetuksessa syntyneitä hienoja töitä.

Käsityö 1 ja 2-3 -ryhmillä oli solmeiluharjoituksia. Toiset opettelivat merimiessolmua ja toiset makrameessa käytettävää tasosolmua.

Käsityö 2-3 teki myös hyönteishotelleja pörriäisten auttamiseksi. Materiaalit hotelliin he saivat postilaatikkoon toimitettuna.

Käsityön 4-5 -ryhmäläiset rakensivat taas upeita linnunpönttöjä. Näihinkin materiaali saapui kotinurkille.

Fyysisestä läsnäolosta henkiseen läsnäoloon.

Teatteritaiteessa otettiin digiloikka, kun lähiopetus keskeytetiin. Siirryttiin kohti tuntematonta etäopetusta. Teatteri on fyysisen läsnäolon taidetta, joten nyt täytyi uudestaan miettiä miten toteuttaa ja ohjata tuijottamalla omaa kannettavaansa ja siellä näkyviä pienissä kuvaruuduissa olevia oppilaita.

Teatterin etätunneista muodostui hyvin kattava opetussarja oppilaiden teatteriharrastuksen tukemiseen. Opimme lisää äänenkäytöstä tekemällä äänenkäyttöharjoituksia, esitimme videokuvan välityksellä pantomiimiesityksiä, luimme näytelmää oppien samalla roolityöskentelystä ja aistien käytöstä. Tehtiin jopa omia lyhyitä esityksiä tai tarinoita tarinakorteista. 

Minkä tarinan tai esityksen sinä keksisit yhdestä kortista?

Aistiharjoituksissa otimme teatteritaide 4-5 ryhmän kanssa kuvia omasta ympäristöstä miettien aisteja. Tehtävänanto oli ottaa yksi kuva asiasta jonka näkee, jonka kuulee, jonka haistaa, jonka maistaa ja jonka tuntee. Syntyi upea kuvakollaasi eri aistein otetuista kuvista. Seuraava tehtävä oli valita mielessään jonkin kuvan esine, josta kertoo persoonamuodossa muiden yrittäessä arvata mistä esineestä on kyse. Minkä kuvan esine tämä olisi? 

Minä tarvitsen aikaa ja rakkautta kasvaakseni. Olen kulkenut pitkän matkan tänne. Olen itse asiassa aika herkullinen.

Teatteritaide 1 ja teatteritaide 2-3 kanssa olemme etätunneilla myös kuunnelleet Jano-Jonas kuunnelmaa Yle areenasta. Kuunnelma sopi hyvin kansalaisopiston vesiteemaan, sillä kuunnelmassa Jano-Jonas niminen mäyrä oli juonut kaiken veden maailmasta ja Neiti Hirvi ja Myyrävahtimestari selvittivät yrittivät saada Jano-Jonaksen kiinni. Kuunnelmaan liittyen oli lyhyitä kysymystehtäviä liittyen jokaiseen teatterin etätunnin teemaan. Teatteritaide 4-5 kanssa katsoimme viimeisellä kerralla oppilaiden toiveesta musikaalin Youtubesta. 

Lopuksi  lyhyt videoklippi teatteritaide 1 miniesitysten harjoituksista. Kohta taas nähdään teatteriharjoituksissa!

Iloista pääsiäistä!

Taidekoulu on siirtynyt kokonaan etäopetukseen. 

Näin pääsiäisen alla taidetaikurit ja käsityön oppilaat tekivät tipuja ja kanoja kotona ja ottivat niistä kuvia. 

Taidetaikureiden eli taidekoulun kuvatatiteen ja käsityön pienimmät harjoittelivat sormivirkkausta. Sormivirkattu ketjusilmukkajono liitettiin mukaan tipuun.

Käsityön oppilaat ompelivat tetran, josta tehtiin tipuja lisäämällä nokka heltta ja silmät.

Käsityön yhteisten opintojen vanhimmat ompelivat tetrat, joihin piti jo ommeltaessa liittää jalat ja heltta.

Näiden kuvien myötä, oikein hyvää pääsiäistä!

Kansanedustajien kuvia

Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto haastoi kuvataidekoulut mukaan tempaukseen, jossa jokaisesta kansanedustajasta tehdään kuva, Kansanedustajat kuvataidekoululaisten silmin -teemalla. Ilmoittauduimme mukaan ja saimme seitsemän kansanedustajaa kuvattavaksi meidän taidekoululle. Saimme myös esittää toiveita kansanedustajista, joten saimme kuvattavaksi mm. Paula Risikon ja Janne Sankelon.

Kuvia tehtiin ryhmissä useampi kerta. Välillä varmaan oppilaista tuntui, ettei kuvien tekeminen ikinä lopu. Kuvataiteen puolella kuvat maalattiin akryylivärein kun taas käsityön puolella teimme kangaskollaaseja. Taidekoulumme pääsi myös liiton sivuille tekemisen aikana.
Jutun voit katsoa täältä

 

 

Oppilaat suoriutuivat tehtävästä mahtavasti ja saimme upeita kuvia kansanedustajistamme. Kaikki nämä työt kuvattiin ja lähetettiin nettinäyttelyyn.

 

Tämän lisäksi valitsimme opettajavoimin jokaisesta edustajasta yhden kuvan, joka lähti eduskunnassa pidettävään näyttelyyn.

Ja tänään oli se päivä, kun nuo eduskuntaan lähtevät työt paketoitiin ja postitettiin eteenpäin.

Kaikki oppilaiden työt tulee esille meidän taidekoulun kevätnäyttelyyn ja toivomme, että saisimme eduskunnasta vierailijoita paikanpäälle.

Porukalla tehdään.... mutta mitä?

Tänään käsityö 4-5 -ryhmän tunnilla ompelukoneet ja saumurit lauloivat.

Pitkä oli kangas, mutta se oli vain hyvä tässä työssä.

Kaupungin vanhat verhot saivat kyytiä.

Osasta verhoja leikattiin hieman pienempiä kappaleita.

Joita sitten ommeltiin yhteen.

Yksi oppilas kaasutteli saumurilla ja huolitteli kappaleiden reunoja.

Mitähän näistä vielä saadaan aikaiseksi?

Ainakin hauskaa meillä oli.

Teatterin taikaa

Teatteritaiteessa kevätkautemme on lähtenyt käyntiin näytelmäharjoituksilla. Lapuan taidekoulussa toimii kolme teatteriryhmää. Teatteriryhmät kokoontuvat Teatteri Lapuan tiloissa. Viime syksynä pohdimme alakouluikäisten kanssa minkälainen on hyvä näyttelijä. Tässä muutamia ajatuksia.

Teatteritunneilla tehdään yhdessä toisten kanssa paljon esityksiä ja tietysti leikitään! Suosituksi lämmittelyleikiksi on muodostunut kikapoo- leikki, jossa on ehdittävä piiloon näyttämön taakse. 

Tässä teatteritaiteen 1 ryhmä suunnittelee pienissä ryhmissä lyhyitä vesiaiheisia esityksiä, joita pääset näkemään taidekoulun juhlakarnevaaleissa. Luvassa on ainakin vaaniva tiikerihai, merenneitoja ja sammakko. Tule katsomaan, mitä oppilaat ovat keksineet!

Hyvää Lapuan taidekoulun juhlavuotta!

Hyvää Lapuan taidekoulun juhlavuotta!

Tänä vuonna oma "taikkarimme" täyttää pyöreitä! Kaksikymmentä vuotta on kulunut värikkään taidelinnun siivillä. Synttäreitä vietämme lauantaina 18.4.2020 karnevaaliteemalla. Tänä lukuvuonna olemme saaneet nauttia vesi-teemasta. Värikkäät merenelävät ovat uineet kulttuurikeskuksen käytäville.

Lapuan taidekoulu perustettiin syksyllä 2000. Taidekoulusta oli haaveiltu jo 1980-luvun loppupuolelta alkaen. Tuolloin Suomen suurimpiin kaupunkeihin perustettiin ensimmäisiä taidekouluja. Innostusta ajoi eteenpäin vuonna 1993 voimaan tullut laki, joka mahdollisti valtionavun eli valtionosuustuntien saamisen taiteen perusopetuksen toteuttamiseen. Valtionapu teki kansalaisopistoista hyvän alustan taidekoulun toimintaan, koska kansalaisopistojen kurssitoiminta oli osittain jo saman valtionavun piirissä.

Suurimman sysäyksen Lapuan taidekoulun aloittamiselle antoi kuitenkin kansalaisopiston muutto kulttuurikeskus Vanhan Paukun tiloihin. Tuolloin kansalaisopiston ja näin ollen myös taidekoulun rehtorina toimi Ilkka Hirvilammi. Toimintaa oli aktiivisesti käynnistämässä Hirvilammen kanssa taideaineiden opettajan opintovapaan sijaisuutta hoitanut Arja Toivonen. 

Syksyllä 2000 Lapuan taidekoulu aloitti viidellä kurssilla: yksi valmentava ryhmä ja neljä perusopetuksen ryhmää. Ensimmäisenä vuotena taidekouluun haki pääsykokeiden kautta yli sata lasta ja nuorta. Heistä 57 pääsi opintojen pariin. Taidekoulun kehittämistä jatkoi Sirkka Hartikainen toimiessaan kansalaisopiston taideaineiden opettajana. 

Seuraava iso askel taidekoulussa tapahtui vuonna 2004, kun tekstiilityön opettaja Terhi Nojonen (myöhemmin Sirén) käynnisti taidekouluun myös käsityön opetuksen. Syksyllä 2004 aloitti ensimmäinen kahdentoista oppilaan käsityön ryhmä.

Opetussuunnitelman uudistuessa taidekoulun ovet avautuivat myös aikuisille. Syksyllä 2006 taidekoulussa aloitti kaksi aikuisten kuvataiteen opetusryhmää. Oppilaita oli yhteensä 21. Aikuisten käsityön opetus puolestaan käynnistyi ensi kerran syksyllä 2014 tekstiilityön aineiden opettajan Tuija Jupon luotsaamana. 

Taidekoulun suosion jatkuessa koettiin hyväksi lisätä taidealojen tarjontaa. Teatteritaide aloitti taidekoulussa syksyllä 2012 Ritva-Leena "Ritvis" Heikkisen ohjaamana. Syksyllä 2018 tanssitaide siirtyi kokonaisuudessaan taidekoulun sateenvarjon alle osaksi taiteen perusopetusta. Siihen saakka tanssin opetus oli ollut kansalaisopiston normaalia kurssitoimintaa. Opettajana toimi Minja Rantala.

Vuosien saatossa Lapuan taidekoulussa on opettanut melkein satakunta eri opettajaa, kun laskemme yhteen varhaisiän opinnoissa, perusopinnoissa, syventävissä opinnoissa, työpajaopinnoissa työtä tehneet sekä eri luennoitsijat ja sijaiset.

Tänään taidekoulussa opiskelee noin 400 oppilasta 38:ssa eri ryhmässä. Rehtorimme on Mari Takamaa. Opettajina toimivat kuvataiteessa taideaineiden opettaja Minna Rajala sekä käsityössä tekstiilityön aineiden opettaja Tuija Juppo. Teatteritaiteen opettajana toimii teatteri-ilmaisun ohjaaja Maiju Niemi sekä tanssitaiteen opettajana tanssinopettaja Ritva Norkia. Lisäksi tunteja tämän lukuvuoden aikana pitävät tuntiopettajat Minna Bengs-Shrestha, Auli-Maija Luoma, Hanna Peltotupa ja Anna-Kaarina Perko. 

Muisteli kurssisuunnittelija Pirita Nurmi

Lähteenä: opiston arkistot sekä 

kirja "Puoli vuosisataa opinteitä ja elämäneväitä" (Teppo  Ylitalo)

PS. Taidekoulun logo valikoitui vuonna 2001 oman kilpailunsa kautta. Voittajaksi valittiin Eveliina Korpelan hauska lintu. Lintu on lentänyt uskollisesti taidekoulun logona näihin päiviin saakka.