Taidekoulun valot

Lasten oikeuksien päivänä, perjantaina 20.11., syttyvät klo 16 kulttuurikeskus Vanhan Paukun alueelle Taidekoulun valot. Tapahtuma juhlistaa Lapuan taidekoulun 20-vuotisjuhlavuotta sekä lasten oikeuksia. 

Lapsella on YK:n lasten oikeuksien sopimuksen mukaan oikeus lepoon, leikkiin, vapaa-aikaan sekä taide- ja kulttuurielämään.

Tapahtumaan kuuluu kuvataiteen oppilaiden valoveistoksia sekä teatteritaiteen oppilaiden toivomuspuu, käsityön oppilaiden valmistamia valaistuja kierrätystöitä sekä ikkunoihin heijastettua valotaidetta. Valotaideteoksiin ovat materiaalia tuottaneet mm. tanssitaiteen ja käsityön oppilaat. 

Kulttuurikeskuksen päärakennuksen, Ison Tehtaan, pääsisäänkäyntiin rakentuu koko talven ajaksi yhteisötaideteos Lumi. Se muodostuu 1-12 -vuotiaiden lasten suunnittelemista ja toteuttamista lumihiutaleista. Lapuan taidekoulun kuvataiteen oppilaat sekä Jokilaakson - ja Päivärinnan päiväkotien lapset ovat toteuttaneet teoksen. Ohjaajina ovat olleet kuvataideopettajat Minna Rajala (taidekoulu) ja Virpi Timonen sekä päiväkotien kasvattajat. Installaatioon ovat tuottaneet musiikkia Lapuan musiikkiopiston oppilaat. Teknisenä apuna on toiminut Lapuan kulttuuritoimi.

Lunta syntyy, kun vesihöyry tiivistyy alle -4 asteessa jääksi. Lumi koostuu hiutaleista ja lumihiutale puolestaan muodostuu yhteen sitoutuneista jääkiteistä. Yhteistä kaikille lumihiutaleille on, että niillä on kuusikulmainen kiderakenne, silti jokainen niistä on yksilöllinen. Mitä alhaisemmassa lämpötilassa vesi kiteytyy, sitä pienempiä kiteistä tulee.

Päiväkotilasten ohjaus on toteutunut Kipinä -hankkeen puitteissa, Virpi Timosen Suomen kulttuurirahaston Etelä-Pohjanmaan rahastosta saaman apurahan turvin. Kipinä -hanke vie taidetta ja kulttuuria eteläpohjalaiseen varhaiskasvatukseen. 

Tänä vuonna Lapsen oikeuksien viikko kulkee #SaaUnelmoida-kampanjan alla. Kampanja rohkaisee lapsia ja nuoria unelmoimaan sekä tavoittelemaan itsensä näköistä tulevaisuutta. Hashtagin taakse someen on jo kerääntynyt erilaisia unelmia.

Mistä sinä unelmoit lapsena? Taidekoulussa on lupa unelmoida, haaveilla, mielikuvitella ja huvitella. Haluamme olla turvallinen harrastusympäristö, jossa voi kasvaa omannäköiseksi tulevaisuuteen uskoen ja unelmoiden.

Tervetuloa ihailemaan taidekoulun valoja!

Pirita Nurmi, kurssisuunnittelija

Rakentelua Taidekoulun valot tapahtumaan

 Käsityön oppilaiden valoteokset, Taidekoulun valot tapahtumaan, lähtivät liikkeelle Valmetilta lahjoituksena saaduista hitsauslankakiekoista.

 

Lahjoituksena saatiin myös paljon valoverhokangasta.

Näitä yhdistelemällä päätettiin ryhmätöinä tehdä käsityön valoteokset. Valoverhokankaista revittiin suikaleita, joita kiinnitettiin metallikehikkoon surmansilmukalla.

Värit, mitä työssä käytettäisiin, ryhmä valitsi yhdessä ja jakaisesta työstä tulikin aivan uniikki.

Teoksiin lisättiin vielä pattereilla toimivat led-valot ja hyvältä näyttävät ainakin näin käytävällä kuvattuina.

Tervetuloa ihastelemaan taidekoulun valoja ensi viikonloppuna 20.11.-22.11.2020 Vanhan Paukun alueelle

Käsityö1-2- ryhmän keramiikkajakso

 Käsityön nuorimmat saivat kokeilla pitkästä aikaa keramiikan tekoa.

Oppilaat toivoivat, että voisivat tehdä savesta kulhon. Vuoden teemana on vieläkin vesi ja tänään tekniikkana oli makkaratekniikka.

Kulhon tekeminen aloitettiin pohjalla ja tasaisesti pyöritetyillä makkaroilla, joita liitettiin pohjan päälle. Aina alemman makkaran päälle aseteltiin uusi makkarapötkö tai vähän sen ulkopuolelle.

Makkarat tasoiteltiin ja työ alkoi oikeasti näyttää kulholta.

Mutta mitä sitten tapahtui?
 

 

Kulhoihin alkoi muodostua pyrstö ja pää sekä eviä!!!

 

Näistä tulikin kalakulhoja!

Työskentelyä tällä tunnilla kävi katsomassa myös toimittaja Lapuan sanomista.

Tiistenjoen kuvataide-käsityö

 Tiistenjoella on alkanut oma taidekouluryhmä. Opetus sisältää sekä kuvataidetta että käsityötä. Ryhmä kokoontuu aina maanantaisin koulun jälkeen, koulun tiloissa. 

Aloitimme lukuvuoden tekemällä hullunkurisia perheitä. Hullunkurisissa perheissä leikkasimme aikakausilehdistä kasvoja ja vartaloita, joita yhdistimme uudelleen. Tässä kuvissa osia oppilaiden töistä.

Hullunkuristen perheiden jälkeen suunnittelimme maskotteja ja aloitimme niiden valmistamisen.

 

Teemaopinnoissa tutkittiin kankaan laskoksia

 

Kuvataiteen teemaopinnoissa illan haasteena oli tutkia kankaan laskoksia liitupiirroksena. Tavoitteena oli hyödyntää myös paperin harmaata yhtenä sävynä kuvassa. 

Baletissa käytetään kahdenlaisia tossuja. Harrastustossut on tehty pehmeästä kankaasta ja ne mukailevat sulavasti jalan muotoa. Pehmeissä harjoitustossuissa on vaihtoehtona kahdenlaisia pohjia, nahkainen osa voi olla jalkapohjan muotoinen tai kahdessa osassa; päkiän ja kantapään alla erikseen. Kun balettia on tanssinut tarpeeksi kauan ja jaloissa on tarpeeksi voimaa, voi saada itselleen myös kärkitossut. Kärkitossujen pohja on kova ja se tukee varpaiden kärjellä seisomista. Tietenkin myös tossun kärki on kovitettu. Kärkitossun sisällä käytetään pehmusteita, jotka voivat olla tehty esimerkiksi silikonista. 

Baletin historiaa: Ensimmäinen varpaiden kärjillä tanssinut ballerina oli italialainen Marie Taglioni. Hänen isänsä kehitti varvastossut tyttärensä tanssimista varten. Marie Taglioni oli kuuluisa tanssinsa keveydestä ja sulokkuudesta. Hän esitti pääroolia ensimmäisessä romanttista balettia edustavassa teoksessa La Sylphide (Keiju), jonka ensi-ilta oli 12. maaliskuuta 1832 Pariisin Oopperassa. 

Kolmosten kalat vedessä

 

Taidekoulun ryhmä Kuvataide 3 opetteli vesivärimaalaustekniikkaa maalaten kaloja. Perustekniikoiden opettelun jälkeen irroteltiin ja puhallettiin kaloille vaahtoavaa vettä sekoittamalla saippuaa vesiväriin. 

Taidekoulussa juhlittiin päättötodistuksen saaneita

 Koronakevät pakotti luopumaan suuremmista juhlasuunnitelmista, ja tästä syystä päättötodistuksen saajia juhlittiin pienimuotoisesti lauantaina 22.8.2020.
Päättötodistuksen sai kaikkiaan 16 taidekoululaista kuvataiteista ja käsityöstä. 
Vaikka juhliminen toteutui hieman poikkeuksellisin järjestelyin turvaetäisyyksineen ja osallistujien määrää rajoittaen, oli todistustenjakotilaisuus ruusuineen ja kakkukahveineen lämminhenkinen ja arvokas.

Taidekoulussa annettava taiteen perusopetus on kuin talon rakentamista. Liikkeelle lähdetään perusasioista kivijalkaa rakentaen. Kun kivijalka on vahva ja tukeva, voi siihen alkaa rakentaa yhä uusia kerroksia luottaen siihen, että perusta kantaa. Taitojen karttuessa voi rakennukseen tehdä uusia huoneita, torneja ja upeita yksityiskohtia. Jokainen talo on erilainen, tekijänsä näköinen, ja kuten talon rakentamisessa yleensä, valmista ei tule koskaan, aina voi tehdä muutoksia, parannella ja kehittää.

Taidekoulussa opitaan menetelmiä, tekniikoita, erilaisten välineiden käyttämistä, taiteen ilmiöiden ymmärtämistä, historian ja perinteiden tuntemista – taitoja ja osaamista, jotka kantavat elämänpolulla eteenpäin.

Taidekoulussa opetellaan myös löytämään omia voimavaroja ja hyödyntämään niitä taiteen keinoin. Rehtori Mari Takamaa esittikin juhlapuheessaan päättötodistuksen saajille seuraavan toivomuslistan:

”Toivon sinulle

Rohkeutta tarttua uusiin haasteisiin

Sitkeyttä tavoitella edessäsi siintävää päämäärää

Herkkyyttä tunnistaa omia tunteita ja mielialoja

Vahvuutta kestää pettymyksiä ja epäonnistumisia

Uskoa tulevaisuuteen ja omiin voimavaroihisi

Toivon että olet tuntenut meillä itsesi tärkeäksi ja arvokkaaksi

Toivon että olemme antaneet sinulle siivet joilla lentää kohti omia unelmia!”

Etäopetuksessa syntynyttä

Etäopetus taidekoulun käsityön oppilailla on nyt päättynyt, koska lukukausi on meidän osalta jo loppu. Tässä muutamia etäopetuksessa syntyneitä hienoja töitä.

Käsityö 1 ja 2-3 -ryhmillä oli solmeiluharjoituksia. Toiset opettelivat merimiessolmua ja toiset makrameessa käytettävää tasosolmua.

Käsityö 2-3 teki myös hyönteishotelleja pörriäisten auttamiseksi. Materiaalit hotelliin he saivat postilaatikkoon toimitettuna.

Käsityön 4-5 -ryhmäläiset rakensivat taas upeita linnunpönttöjä. Näihinkin materiaali saapui kotinurkille.

Fyysisestä läsnäolosta henkiseen läsnäoloon.

Teatteritaiteessa otettiin digiloikka, kun lähiopetus keskeytetiin. Siirryttiin kohti tuntematonta etäopetusta. Teatteri on fyysisen läsnäolon taidetta, joten nyt täytyi uudestaan miettiä miten toteuttaa ja ohjata tuijottamalla omaa kannettavaansa ja siellä näkyviä pienissä kuvaruuduissa olevia oppilaita.

Teatterin etätunneista muodostui hyvin kattava opetussarja oppilaiden teatteriharrastuksen tukemiseen. Opimme lisää äänenkäytöstä tekemällä äänenkäyttöharjoituksia, esitimme videokuvan välityksellä pantomiimiesityksiä, luimme näytelmää oppien samalla roolityöskentelystä ja aistien käytöstä. Tehtiin jopa omia lyhyitä esityksiä tai tarinoita tarinakorteista. 

Minkä tarinan tai esityksen sinä keksisit yhdestä kortista?

Aistiharjoituksissa otimme teatteritaide 4-5 ryhmän kanssa kuvia omasta ympäristöstä miettien aisteja. Tehtävänanto oli ottaa yksi kuva asiasta jonka näkee, jonka kuulee, jonka haistaa, jonka maistaa ja jonka tuntee. Syntyi upea kuvakollaasi eri aistein otetuista kuvista. Seuraava tehtävä oli valita mielessään jonkin kuvan esine, josta kertoo persoonamuodossa muiden yrittäessä arvata mistä esineestä on kyse. Minkä kuvan esine tämä olisi? 

Minä tarvitsen aikaa ja rakkautta kasvaakseni. Olen kulkenut pitkän matkan tänne. Olen itse asiassa aika herkullinen.

Teatteritaide 1 ja teatteritaide 2-3 kanssa olemme etätunneilla myös kuunnelleet Jano-Jonas kuunnelmaa Yle areenasta. Kuunnelma sopi hyvin kansalaisopiston vesiteemaan, sillä kuunnelmassa Jano-Jonas niminen mäyrä oli juonut kaiken veden maailmasta ja Neiti Hirvi ja Myyrävahtimestari selvittivät yrittivät saada Jano-Jonaksen kiinni. Kuunnelmaan liittyen oli lyhyitä kysymystehtäviä liittyen jokaiseen teatterin etätunnin teemaan. Teatteritaide 4-5 kanssa katsoimme viimeisellä kerralla oppilaiden toiveesta musikaalin Youtubesta. 

Lopuksi  lyhyt videoklippi teatteritaide 1 miniesitysten harjoituksista. Kohta taas nähdään teatteriharjoituksissa!

Iloista pääsiäistä!

Taidekoulu on siirtynyt kokonaan etäopetukseen. 

Näin pääsiäisen alla taidetaikurit ja käsityön oppilaat tekivät tipuja ja kanoja kotona ja ottivat niistä kuvia. 

Taidetaikureiden eli taidekoulun kuvatatiteen ja käsityön pienimmät harjoittelivat sormivirkkausta. Sormivirkattu ketjusilmukkajono liitettiin mukaan tipuun.

Käsityön oppilaat ompelivat tetran, josta tehtiin tipuja lisäämällä nokka heltta ja silmät.

Käsityön yhteisten opintojen vanhimmat ompelivat tetrat, joihin piti jo ommeltaessa liittää jalat ja heltta.

Näiden kuvien myötä, oikein hyvää pääsiäistä!