tiistai 31. lokakuuta 2023

Lapuan taidekoulun Erasmus+ hankkeen ensimmäinen liikkuvuus: Kuvataideopettajan vierailu Tarton lasten taidekouluun


Lokakuussa 2023 toteutui pitkään valmisteltu matkani Tarton lasten taidekouluun. Viikon mittainen tutustuminen koulun toimintaan ja virolaiseen kuvataidekasvatukseen toteutui Job Shadowing -jaksona Lapuan taidekoulun Erasmus+ -hankeen puitteissa. Taitoa, taidetta ja verkostoja - hankkeen tavoitteena on rakentaa taidekoululle kansainvälisiä verkostoja ja kestävää taiteen perusopetusta sekä kehittää opettajien osaamista. 


Tarton lasten taidekoulun rehtori Keret Altpere oli järjestänyt minulle monipuolisen ohjelman. Pääsin seuraamaan kahdeksan opettajan opetusta piirustus-, maalaus-, kuvanveisto-, taidehistoria- ja luovuustunneilla. Jälkimmäinen sisälsi mm. grafiikan ja performanssitaiteen opetusta. Koulussa opiskelee 500 lasta ja nuorta yli 50:ssä opetusryhmässä 19 opettajan ohjauksessa kahdessa toimipisteessä Jakobi- tai Tiigi-katujen koulurakennuksissa. 


Performanssitaiteen harjoituksia toisen kerroksen aulassa, opettajana Eva Labotnic


“Harjoitus tekee mestarin!”, sain kuulla heti ensimmäisenä päivänä, kun ihmettelin ääneen koulun oppilaiden piirustusten ja maalausten taidokkuutta. Pääsin ripustamaan näistä nuorten päättötöistä vaihtonäyttelyä etelävirolaisen Põlvan kunnan taidekouluun muutaman tarttolaisen opettajan kanssa. Molemmissa kouluissa opetuksen runkona on perinteinen akateeminen taideopetus, mallin tarkka tutkiminen eri tavoin. Nuorten taito kehittyy nopeasti, kun he saavat opiskella 11-16 -vuotiaina intensiivisesti kolme kertaa viikossa. Toki kasvava osa nuorista haluaa mieluummin studio-opintojen ryhmiin laaja-alaisiin kuvataideopintoihin kerran viikossa. 


Maalausta elävästä mallista Tartossa koulun galleriassa

Oppilaat Viinistun taidemuseossa, 

kuva: Keret Altpere




























Põlvan retken lisäksi pääsin tutustumaan opettajien ryhmän mukana pienen Peetun kylän yksityiseen alakouluun. Tässä koulussa on luovuttu kokonaan numeroarvioinnista ja pyritään vahvistamaan oppilaiden sisäistä motivaatiota oppimiseen. 

Torstaina oli vuorossa vanhempien oppilaiden bussiretki Viron ainoaan yksityiseen taidemuseoon pienessä Viinistun kalastajakylässä Suomenlahden rannalla. Mittavan kokoelman virolaista taidetta esitteli itse keräilijä, monimiljonääri Jaan Manitski, joka kasvoi Ruotsissa maanpakolaisten lapsena ja vaurastui Abba-yhtyeen managerina. 











Mutta mikä veti juuri Tarttoon?


Kaupunki on viehättävä ja minulle entuudestaan tuttu. Sinne pääsee päivässä ekologisesti junalla ja laivalla. Viron kieltäkin ymmärrän sen verran, että kollegojen opetuksen seuraaminen tuntui mielekkäältä. Tartto on lisäksi Euroopan kulttuuripääkaupunki 2024 taiteellisella teemalla Art of Survival. Kestävän taidekasvatuksen janoisena halusin selvittää, miten tämä Selviytymisen taide näkyisi taidekoulun opetuksessa ja muussa toiminnassa? 


Koulun arki on hyvin materiaalitietoista ja kierrätysmateriaalia hyödynnetään mm. nykykuvanveiston opetuksessa. Koulu on käynnistänyt myös eko-sosiaalisen nykytaideprojektin Tools for Survival. Siihen on kutsuttu mukaan kaikki Viron lasten taidekoulut. Niistä tulevat 40 nuorta ovat tutustuneet kesällä yhdessä kahdeksaan kohteeseen Etelä-Virossa; Tutkineet näitä paikkoja itse havainnoiden ja keskustelleet paikallisten asukkaiden kanssa. Nuoret ovat selvittäneet, millaisia ongelmia tai kehittämiskohteita näissä paikoissa on? Näin he ovat löytäneet mm. puuttuvia nuorisotiloja, alkoholismia sekä tarpeen helpottaa venäläistaustaisten nuorten integroitumista vironkieliseen yhteiskuntaan. Ensi vuonna nuoret suunnittelevat ja toteuttavat pienissä ryhmissä teoksia tai tapahtumia, joilla he reagoivat taiteen keinoin esiin nousseisiin sosiaalisiin epäkohtiin. Jo tähänastinen prosessi on kuulemma ollut niin antoisa, että projektia voi pitää hyvin onnistuneena, vaikka kaikki nuorten ideat eivät toteutuisikaan luonnosta pidemmälle.


Lasten kuvanveiston tunnilla muovaillaan viikoittain savesta isoja töitä.
 Mutta vain muutama työ vuodessa poltetaan jokaiselta oppilaalta keramiikaksi.
 Opettajana Epp Loo



























Jännittävintä vierailuviikkoni aikana oli luoda yhteys omien nuorten oppilaideni ja samanikäisten Tarton koulussa opiskelevien nuorten välille. Se tapahtui videopuhelun avulla opetustunnin aikana. Tartossa nuoret maalasivat koulurakennuksensa interiöörejä ja minä näytin heidän työskentelyään reaaliaikaisesti Lapualle kannettavan tietokoneeni kautta. Omaa ryhmääni opetti samanaikaisesti kollegani Minna Bengs ja nuoret keskustelivat videopuhelussa toisilleen englanniksi, esittelivät ja kommentoivat toistensa töitä luontevasti ja rakentavasti. Se oli niin kaunista, että sitä seuratessa opettajankin mieli herkistyi!


 Lapuan taidekoulun nuorten ryhmän valöörimaalausharjoituksia elävästä mallista tarttolaisen opettajan Epp Loon tehtävän innoittamana. Mallina luokassa istui työssäoppija Vlada Sabadash.
 Oppilastyöt: Ida Tervasmäki ja Vilma Mäenpää.

  


Aika näyttää mitä kaikkea Tarton matkalla koettu ja opittu tuo kuvataideopettajan työhöni, opetukseen ja oppilaitoksen käytänteisiin, uusiin tuleviin projekteihin. Hankkeiden kautta työyhteisö pääsee kehittämään oppilaitoksen toimintaa ja hyödyn saajia ovat oppilaat. Aivan ensimmäisenä tähän tarvittiin taitava rehtori Mari Takamaa kirjoittamaan menestyksekäs hankehakemus. Yksi opetusryhmäni kokeilikin jo tällä viikolla uudenlaista lähestymistä valöörimaalaukseen. Tuntuu että Tarton retkestä voin ammentaa vielä pitkään!          



Lapualla 27.10.2023

kuvataideopettaja Minna Rajala