Lapuan taidekoulun kuvataideoppilaat vierailulla Rakveressa Athena Kunstikoolissa

 Eramus+ -liikkuvuushankkeemme mahdollisti taidekoulun kuvataiteen oppilaiden ja kahden opettajan vierailun naapurimaassamme Virossa. Rakvere on Lapuan kaupungin ystävyyskunta ja kunnassa toimiva kuvataidekoulu oli entuudestaan tuttu kuvataideopettajallemme Minna Rajalalle. 

Oppilasvierailu kuvataidekoulussa oli meille ensimmäinen, mutta sitäkin antoisampi. Athena Kunstikoolin rehtori Eliko Kajak ja opettajat ottivat kahdeksan oppilaan ryhmämme lämpimästi vastaan ja järjestivät monipuolisia hetkiä uusien taitojen ja tekniikoiden äärellä.

Taidekoulussa lasin kanssa ei ole juuri työskennelty ja nyt pääsimmekin kokeilemaan lasitöitä monin eri tavoin.

Lasille suunniteltiin kuvia ja sitä leikattiin ja hiottiin koulun opettaja Harvi Varkin opastuksella.

Oppilaamme pääsivät kokeilemaan laserleikkuria, jolla kaiverrettiin Hilman tietokoneella piirtämä lumihiutale lasilevyn pintaan. Kokeiluun pääsivät myös lasinkaivertimet, joilla työn jälki oli herkkää ja hienovaraista. 

Lasitöiden lisäksi piirrettiin ja kaiverrettiin kartonkiin itse suunniteltuja kuva-aiheita. Kartongit taiteltiin tetraedrin muotoon. Työn lomassa saatiin uusia tuttavia koulun oppilaista ja opettajista. 

Athena kuvataidekouluun tutustumisen lisäksi oli itsestään selvää, että oppilaamme saivat nähdä ja kokea mahdollisimman paljon Viron rikasta ja perinteikkäästä kuvataiteen historiaa.  Tallinnassa vierailtiin Viron taidemuseossa KUMU:ssa ja Kadriorgin taidemuseossa. 

 Athena koolin oppilaiden yhteisöllisiä maalaustöitä oli esillä Rakveren keskustassa, kuvakollaasissa upeana yksityiskohtana peilimosaiikkityö. Peilimosaiikin esikuva istuu Rakveren kirjon takana avautuvassa puistossa. Oli hienoa nähdä, kuinka monipuolisesti Athena kunstikoolin oppilastyöt olivat osa kaupunkikulttuuria!

Tutustuimme myös Vapauden kouluun, jossa oli esillä Athena taidekoulun oppilaistoitä, Rakveresta kotoisin olevan maailman kuulun säveltäjän Arvo Pärtin musiikin inspiroimia maalauksia.

Ryhmämme sai opastetun kierroksen myös Raveren teatteriin ja uuteen elokuvateatteriin, jonka alta oli löytynyt keskiaikaisen luostarin perustukset. Oppilaille kiehtova kuvauskohde oli teatterissa ollut tintamareski, kuva, jossa kasvojen kohta on aukko. Tintamareskien tekeminen voisi olla myös taidekoulussa mukava projekti! 

Oppilaat pitivät koko reissun ajan kuvamatkapäiväkirjoja, joiden myötä ajatukset ja kokemukset säilyvät myös konkreettisina muistoina. Hieno kokemus, joka varmasti innostaa oppilaitamme kuvataideopinnoissa eteenpäin ja meitä taidekoulussa kehittämään opintojen sisältöjä vielä monipuolisemmiksi. 

Kiitos reippaille oppilaillemme ja kuvisopettajillemme Minna Rajalalle ja Minna Bengsille onnistuneesta opintomatkasta! 

Syksy on jo pitkällä

Taidekoulussa teemana tänä lukuvuonna on metsä ja luonto. 

Kaikki käsityön oppilaat aloittivat syyslukukauden tunnit aurinkovärjäyksellä, johon haimme lehtiä Vanhan Paukun ympäristöstä. Jokainen värjäsi omannäköisen kankaan ja sommitteli pihalta löytyneet lehdet ja kukat kankaalle.

Kankaista tuli upeita!

Käsityö 1 -ryhmä ompeli omista kankaistaan pussukat.

Ryhmässä oli vasta muutama, joka oli aiemmin ommellut ompelukoneella, joten kaikki oli jännittävää ja uutta. Harjoittelimme koneen langoituksen ja ompelun. Tämän jälkeen aloitimme pussukoiden ompelun.

Tässä vielä hieman keskeneräisiä pussukoita, joista näkee upeat kuvioinnit.

Käsityö 2-3 -ryhmä ompeli kankaistaan pienet reput.

Tälle ryhmälle ompeleminen on jo tutumpaa. Enemmän ja enemmän keskitytään laatuun eikä ommel mutkittele enää paljoakaan. Opettaja vain unohti kuvata ompeluhetkiä.

Oppilaat olivat todella tyytyväisiä reppujen kokoon. Sinne mahtuu kaikki tarvittava ja se ei putoa pepun päälle vaan pysyy hyvin selässä.

Käsityö 4 -ryhmä ompeli kankaistaan meikkipussit. 

Nämä oppilaat ovat ommelleet jo useana vuotena, mutta taas opittiin jotain uutta. Vetoketjun ompelu oli aivan uusi asia ja jokaiselta se onnistui hienosti. Kyllä näitä meikkipusseja kehtaa käyttää.

Kuivuttua kankaat näyttivät tältä.

Lehtien poiston jälkeen kankaat näyttivät todella upeilta.

Ja tuotteeksi ommeltuina tältä.

TÄMÄ OLI IHANAA!!

Dance in english

 Lapuan taidekoulun tanssioppilaiden Erasmus+ vierailuun Tallinnan Eta Tantsukoolissa viime keväänä kuului myös suomalaisen tanssitaiteen esittely. Oppilaat keräsivät tietoa verkosta ja kertoivat virolaisille tanssioppilaille englanniksi faktoja mm. suomalaisista kuuluisista tanssijoista, kansantanssista ym sekä myös omasta oppilaitoksestamme Lapuan taidekoulusta. Tässä syksyn iloksi muutama oppilaiden tekemä dia.

Sydän sykkii kulttuurihyvinvoinnille

Jokilaakson matkailupuutarha Lapualla on kaupungin vihreänä sykkivä sydän. Matkailupuutarhassa samoillessa saa nauttia ympäristöstä kaikilla aisteilla ja kuin huomaamatta laskee verenpaine ja veren stressihormonien taso. Tutkitusti niin luonnossa liikkumisella kuin rakennetuissa puisto- ja puutarhatiloissa aikaa viettämällä on kokonaisvaltaisesti hyvinvointia vahvistava vaikutus. 

Lapuan kaupungin vasta valmistuneessa kulttuurihyvinvointisuunnitelmassa todetaan taiteen ja kulttuurin tukevan yhteisöllisyyttä, sosiaalista pääomaa ja hyvinvointia. 

Kulttuurihyvinvoinnilla tarkoitetaan yksilöllistä tai yhteisöllisesti jaettua kokemusta kulttuurin, taiteen ja luovan toiminnan hyvinvointia lisäävästä vaikutuksesta. Taide ja kulttuuri kuuluvat hyvään elämänlaatuun ja ovat osa elinikäistä oppimista. 

Löydä Jokilaakson sydän!

Kulttuurihyvinvointisuunnitelmassa nousee esille taiteen merkitys osana luontoa ja rakennettua ympäristöä.

Lapuan taidekoulun aikuisopiskelijoiden ympäristötaideteos Jokilaakson sydän toteuttaa mainiosti kulttuurihyvinvointisuunnitelman toimenpide-ehdotuksia, joissa nostetaan esille kulttuurihyvinvoinnin näkyväksi tekeminen. 

Taide ja kulttuurin teokset, tilaisuudet ja tapahtumat niin rakennetussa ympäristössä ja luonnossa tuovat kulttuurihyvinvoinnin osaksi jokaisen arkea.  

Luonnonmateriaaleista rakennettu teos löytyy Sööstetin rakennuksen vierestä kahden kuusen alta. Teoksessa voi kehystää ja kuvata itsesi tai seurueensa sydämen kanssa ja jakaa kuvan somessa aihetunnisteella #löydäjokilaaksonsydän.  

Teos syntyi Lapuan taidekoulun opinnoissa, Kuvataiteen aikuisopiskelijoiden ympäristötaidejaksolla. Syksyllä ryhmä etsi alueelta itseään kiinnostavia paikkoja ja suunnitteli sanallisia ohjeita taidekävelylle, jotka ohjasi kulkijaa kokemaan nämä paikat. Keväällä ryhmä toteutti yhdessä fyysisen teoksen, Jokilaakson sydämen. Sydämen tekijöinä ovat Pia Berg, Satu Haapasaari, Mari Knuuttila, Jaana Kontkanen, Hanna Laaksoharju, Vesa Savolainen, Sanna Tervasmäki ja Anne Viita, opettajana Minna Bengs.  Syksyllä ympäristötaidetta opetti Minna Rajala. 

 Graafisen suunnittelun opinnoissa hiottiin karttaa Jokilaakson Matkailupuutarhasta. Siihen on merkitty Jokilaakson puutarhan kiinnostavia paikkoja sekä uusi ympäristöteos (nro 11).  Kartta on Vesa Savolaisen käsialaa, graafisen suunnittelujakson opettajana toimi Annina Enlund. 

Kulttuurihyvinvointityö on Lapualla hyvässä vauhdissa ja uusi kulttuurihyvinvointisuunnitelma tukee ja kannustaa ideoimaan uutta.  Lapuan taidekoulun opinnoissa syntyneet työt ovat mainioita esimerkkejä kulttuurihyvinvointityön näkyväksi tekemisestä ja siitä, miten moninaiset ovat tavat tuoda taide ja kulttuuri osaksi jokapäiväistä elämää.

Kiitos taitaville oppilaillemme ja opettajillemme!

Mari Takamaa

rehtori

Lapuan kansalaisopisto / Lapuan taidekoulu

Tanssin kieli on kansainvälinen

 Lapuan taidekoulun tanssin syventävien opintojen oppilaat viettivät ikimuistoisia hetkiä Eesti Tantsukoolissa Tallinnassa. Erasmus+ liikkuvuushankkeen opintomatkan tavoitteeksi oli asetettu saada balettioppilaillemme kokemuksia myös muista tanssilajeista ja oppilaitoksellemme ideoita tanssin syventävien opintojen sisältöjen kehittämiseen. 

Vasen ylärivi: Lapuan taidekoulun tanssinopettaja Minja Rantala, Eesti tantsukoolin baletinopettaja Dagmar Rang-Saal, Lapuan taidekoulun rehtori Mari Takamaa, taidekoulun oppilaat Minttu Metsä-Turja, Eeva Alatalo, Mirva Hautakangas, Emmi Latvala, Senni Ylimäki, Jenna Perälä, Sanni Ventola ja Selina Sukuvaara, muut oppilaat Eesti Tantsukoolin balettioppilaita. 

Jo ensimmäisenä päivänä balettioppilaamme pääsivät haastamaan itseään akrobatian parissa, street dance tunnilla ja  contemporary jazz tunnilla. 

Oppilaiden improvisointia nykytanssitunnilla

Jokainen päivä sisälsi uusia tanssillisia elämyksiä eestiläisten opettajien ohjauksessa, yhdessä koulun omien tanssioppilaiden kanssa. 

Useimmat tanssitunnit sisälsivät myös improvisointia, joka vaati oppilailtamme uudenlaista heittäytymistä. Tantsukoolin opettajat antoivat ballerinoillemme erinomaisen palautteen avoimuudestaan ja vastaanottokyvystään. Moderniin tanssiin kuuluva lattiatyöskentely vaati todellakin heittäytymistä niin mielen kuin ruumiin tasolla!

Toistaiseksi Virossa ei ole vastaavaa taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmaa ohjaamassa oppilaitosten toimintaa kuten Suomessa. Koulut saavat itsenäisesti suunnitella opetuksen sisällöt. Eesti tantsukoolin toiminta näyttäytyi meille erittäin tasokkaana ja tavoitteellisena. Ehkä suurimpana erona on lukuvuoden aikana oppilaiden saama opetustuntimäärä, joka on huomattavasti suurempi kuin omassa oppilaitoksessamme. Lisäksi tanssityylien valikoima on laajempi.

Erityistä on myös tanssitaiteen korkea arvostus  naapurimaassamme.  Valtaosassa peruskouluja tanssi on osa koulun opetussuunnitelmaa. Peruskoulut ovat autonomisempia kuin suomalaiset peruskoulut ja opetussuunnitelman sisällöt muotoutuvat vahvemmin koulun asettamien omien tavoitteiden mukaisesti. Kuten yksi Eesti Tantsukoolin opettajista toteaa, lapsemme ja nuoremme tarvitsevat liikettä voidakseen hyvin!

Miten oppilaamme itse kokivat Erasmus+ opintomatkan?

- Ryhmähenki on ollut erittäin hyvä reissun aikana. Olen oppinut, että toisen kehuminen ja positiivinen asenne vaikuttavat todella paljon.

- Tärkein anti oli saada lisää inspiraatiota ja oppia improvisoimaan.

- Olen oppinut, että kaikkea uutta kannattaa kokeilla, koska voi löytääkin jotain uutta, kivaa tekemistä.

Yksi mieleenpainuva elämys opintomatkamme aikana oli vierailumme Viron kansallisbaletin Pähkinänsärkijä -esityksessä. Kuten tytöt itse oppimispäiväkirjoissaan toteavat: 

- Baletti oli hieno ja yllätyksellinen. Koreogragiat olivat hienoja, mieleen jäivät eniten hypyt ja nostot.

 - Kaikki musiikit olivat ennestään tuttuja ja tiesi mikä kohtaus seuraavaksi tulee. Totta kai kohtaukset olivat erilaisia kuin meidän näytöksessä, mutta silti löysin paljon yhtäläisyyksiä.

Mita uutta opit itse / itsestäsi?

- Opin tanssimaan niin kuin tekee mieli!

- Olen oppinut olemaan rohkeampi!

- Vaikka improvisointi aluksi jännitti, se oli hauskaa!

Tanssin kieli on kansainvälinen ja kielimuurit ylittävä. Tanssi on tapa saada yhteys itseensä, mutta tanssilla on myös sosiaalinen puolensa: se on keino tutustua muihin ihmisiin ja rakentaa yhteyksiä. Tätä kansainvälistä yhteyttä jatkamme tulevana syksynä, jolloin Eesti Tantsukoolin opettaja tulee asiantuntijavierailulle taidekouluumme. 

Mari Takamaa, rehtori

Minja Rantala, tanssin opettaja

Kuule ja näe lapsi - anna lapselle oikeus hyvinvointiin

 Lasten oikeuksien viikko vuonna 2023 nostaa erityiseksi painopisteeksi mielen hyvinvoinnin. 

Mielen hyvinvointia voimme aikuisina tukea kuulemalla ja näkemällä lapsi. Lasten ja nuorten pahoinvointiin - kiusaamiseen, väkivaltaiseen käytökseen, näköalattomuuteen - voimme vaikuttaa vahvistamalla kasvavien sukupolviemme resilienssiä ja huolehtimalla  heidän hyvinvoinnistaan. Osallisuuden kokemukset ovat meille  tärkeitä kaikissa ikävaiheissa ja erityisesti nuoruudessa. Meidän tulee tarjota turvallisia ja mielekkäitä opiskelun ja harrastamisen mahdollisuuksia, jotta jokainen kokisi kuuluvansa joukkoon.

Hei sinä aikuinen lukija! Laita kännykkäsi taskuun ja ota aikaa aidolle vuorovaikutukselle. Kysy mitä kuuluu, ole aidosti kiinnostunut lapsesta! 

 Aito välittäminen on resepti, jolla voimme vaikuttaa lasten ja nuorten hyvinvointiin.

Lapuan taidekoulun toimintatavoissa välittäminen on yhdessä tekemistä, kokemista, kuulluksi ja nähdyksi tulemista. Taiteiden avulla luomme aitoja vuorovaikutuksen hetkiä opettajan ja oppilaiden välillä. Osallistamme, kasvatamme, annamme työkaluja sanoittaa taiteen avulla myös vaikeita asioita ja tunteita.  

Taidekoulun balettioppilaiden varjoteatteriesitys
 "nuotiolla" heijastettuna Pajakappelin seinään. 

Pääset kurkistamaan kursseillemme  Lasten oikeuksien viikolla, kun heijastamme videoita ja tuokiokuvia taidekoulumme arjesta Kulttuurikeskus Vanhan Paukun pihassa sijaitsevan Pajakappelin seinään alkaen klo 16.00 aina iltahämärään saakka. Teemme näkyväksi niin taiteen kuin sen tekijätkin sytyttämällä Taidekoulun valot.

Mari Takamaa

rehtori

Lapuan taidekoulu

Lapuan kansalaisopisto

Lapuan taidekoulun Erasmus+ hankkeen ensimmäinen liikkuvuus: Kuvataideopettajan vierailu Tarton lasten taidekouluun

Lokakuussa 2023 toteutui pitkään valmisteltu matkani Tarton lasten taidekouluun. Viikon mittainen tutustuminen koulun toimintaan ja virolaiseen kuvataidekasvatukseen toteutui Job Shadowing -jaksona Lapuan taidekoulun Erasmus+ -hankeen puitteissa. Taitoa, taidetta ja verkostoja - hankkeen tavoitteena on rakentaa taidekoululle kansainvälisiä verkostoja ja kestävää taiteen perusopetusta sekä kehittää opettajien osaamista. 

Tarton lasten taidekoulun rehtori Keret Altpere oli järjestänyt minulle monipuolisen ohjelman. Pääsin seuraamaan kahdeksan opettajan opetusta piirustus-, maalaus-, kuvanveisto-, taidehistoria- ja luovuustunneilla. Jälkimmäinen sisälsi mm. grafiikan ja performanssitaiteen opetusta. Koulussa opiskelee 500 lasta ja nuorta yli 50:ssä opetusryhmässä 19 opettajan ohjauksessa kahdessa toimipisteessä Jakobi- tai Tiigi-katujen koulurakennuksissa. 

Performanssitaiteen harjoituksia toisen kerroksen aulassa, opettajana Eva Labotnic

“Harjoitus tekee mestarin!”, sain kuulla heti ensimmäisenä päivänä, kun ihmettelin ääneen koulun oppilaiden piirustusten ja maalausten taidokkuutta. Pääsin ripustamaan näistä nuorten päättötöistä vaihtonäyttelyä etelävirolaisen Põlvan kunnan taidekouluun muutaman tarttolaisen opettajan kanssa. Molemmissa kouluissa opetuksen runkona on perinteinen akateeminen taideopetus, mallin tarkka tutkiminen eri tavoin. Nuorten taito kehittyy nopeasti, kun he saavat opiskella 11-16 -vuotiaina intensiivisesti kolme kertaa viikossa. Toki kasvava osa nuorista haluaa mieluummin studio-opintojen ryhmiin laaja-alaisiin kuvataideopintoihin kerran viikossa. 

Maalausta elävästä mallista Tartossa koulun galleriassa

Oppilaat Viinistun taidemuseossa, 

kuva: Keret Altpere

Põlvan retken lisäksi pääsin tutustumaan opettajien ryhmän mukana pienen Peetun kylän yksityiseen alakouluun. Tässä koulussa on luovuttu kokonaan numeroarvioinnista ja pyritään vahvistamaan oppilaiden sisäistä motivaatiota oppimiseen. 

Torstaina oli vuorossa vanhempien oppilaiden bussiretki Viron ainoaan yksityiseen taidemuseoon pienessä Viinistun kalastajakylässä Suomenlahden rannalla. Mittavan kokoelman virolaista taidetta esitteli itse keräilijä, monimiljonääri Jaan Manitski, joka kasvoi Ruotsissa maanpakolaisten lapsena ja vaurastui Abba-yhtyeen managerina. 

Mutta mikä veti juuri Tarttoon?

Kaupunki on viehättävä ja minulle entuudestaan tuttu. Sinne pääsee päivässä ekologisesti junalla ja laivalla. Viron kieltäkin ymmärrän sen verran, että kollegojen opetuksen seuraaminen tuntui mielekkäältä. Tartto on lisäksi Euroopan kulttuuripääkaupunki 2024 taiteellisella teemalla Art of Survival. Kestävän taidekasvatuksen janoisena halusin selvittää, miten tämä Selviytymisen taide näkyisi taidekoulun opetuksessa ja muussa toiminnassa? 

Koulun arki on hyvin materiaalitietoista ja kierrätysmateriaalia hyödynnetään mm. nykykuvanveiston opetuksessa. Koulu on käynnistänyt myös eko-sosiaalisen nykytaideprojektin Tools for Survival. Siihen on kutsuttu mukaan kaikki Viron lasten taidekoulut. Niistä tulevat 40 nuorta ovat tutustuneet kesällä yhdessä kahdeksaan kohteeseen Etelä-Virossa; Tutkineet näitä paikkoja itse havainnoiden ja keskustelleet paikallisten asukkaiden kanssa. Nuoret ovat selvittäneet, millaisia ongelmia tai kehittämiskohteita näissä paikoissa on? Näin he ovat löytäneet mm. puuttuvia nuorisotiloja, alkoholismia sekä tarpeen helpottaa venäläistaustaisten nuorten integroitumista vironkieliseen yhteiskuntaan. Ensi vuonna nuoret suunnittelevat ja toteuttavat pienissä ryhmissä teoksia tai tapahtumia, joilla he reagoivat taiteen keinoin esiin nousseisiin sosiaalisiin epäkohtiin. Jo tähänastinen prosessi on kuulemma ollut niin antoisa, että projektia voi pitää hyvin onnistuneena, vaikka kaikki nuorten ideat eivät toteutuisikaan luonnosta pidemmälle.

Lasten kuvanveiston tunnilla muovaillaan viikoittain savesta isoja töitä.
 Mutta vain muutama työ vuodessa poltetaan jokaiselta oppilaalta keramiikaksi.
 Opettajana Epp Loo

Jännittävintä vierailuviikkoni aikana oli luoda yhteys omien nuorten oppilaideni ja samanikäisten Tarton koulussa opiskelevien nuorten välille. Se tapahtui videopuhelun avulla opetustunnin aikana. Tartossa nuoret maalasivat koulurakennuksensa interiöörejä ja minä näytin heidän työskentelyään reaaliaikaisesti Lapualle kannettavan tietokoneeni kautta. Omaa ryhmääni opetti samanaikaisesti kollegani Minna Bengs ja nuoret keskustelivat videopuhelussa toisilleen englanniksi, esittelivät ja kommentoivat toistensa töitä luontevasti ja rakentavasti. Se oli niin kaunista, että sitä seuratessa opettajankin mieli herkistyi!

 Lapuan taidekoulun nuorten ryhmän valöörimaalausharjoituksia elävästä mallista tarttolaisen opettajan Epp Loon tehtävän innoittamana. Mallina luokassa istui työssäoppija Vlada Sabadash.
 Oppilastyöt: Ida Tervasmäki ja Vilma Mäenpää.

  

Aika näyttää mitä kaikkea Tarton matkalla koettu ja opittu tuo kuvataideopettajan työhöni, opetukseen ja oppilaitoksen käytänteisiin, uusiin tuleviin projekteihin. Hankkeiden kautta työyhteisö pääsee kehittämään oppilaitoksen toimintaa ja hyödyn saajia ovat oppilaat. Aivan ensimmäisenä tähän tarvittiin taitava rehtori Mari Takamaa kirjoittamaan menestyksekäs hankehakemus. Yksi opetusryhmäni kokeilikin jo tällä viikolla uudenlaista lähestymistä valöörimaalaukseen. Tuntuu että Tarton retkestä voin ammentaa vielä pitkään!          

Lapualla 27.10.2023

kuvataideopettaja Minna Rajala