Tanssin kieli on kansainvälinen

 Lapuan taidekoulun tanssin syventävien opintojen oppilaat viettivät ikimuistoisia hetkiä Eesti Tantsukoolissa Tallinnassa. Erasmus+ liikkuvuushankkeen opintomatkan tavoitteeksi oli asetettu saada balettioppilaillemme kokemuksia myös muista tanssilajeista ja oppilaitoksellemme ideoita tanssin syventävien opintojen sisältöjen kehittämiseen. 

Vasen ylärivi: Lapuan taidekoulun tanssinopettaja Minja Rantala, Eesti tantsukoolin baletinopettaja Dagmar Rang-Saal, Lapuan taidekoulun rehtori Mari Takamaa, taidekoulun oppilaat Minttu Metsä-Turja, Eeva Alatalo, Mirva Hautakangas, Emmi Latvala, Senni Ylimäki, Jenna Perälä, Sanni Ventola ja Selina Sukuvaara, muut oppilaat Eesti Tantsukoolin balettioppilaita. 

Jo ensimmäisenä päivänä balettioppilaamme pääsivät haastamaan itseään akrobatian parissa, street dance tunnilla ja  contemporary jazz tunnilla. 

Oppilaiden improvisointia nykytanssitunnilla

Jokainen päivä sisälsi uusia tanssillisia elämyksiä eestiläisten opettajien ohjauksessa, yhdessä koulun omien tanssioppilaiden kanssa. 

Useimmat tanssitunnit sisälsivät myös improvisointia, joka vaati oppilailtamme uudenlaista heittäytymistä. Tantsukoolin opettajat antoivat ballerinoillemme erinomaisen palautteen avoimuudestaan ja vastaanottokyvystään. Moderniin tanssiin kuuluva lattiatyöskentely vaati todellakin heittäytymistä niin mielen kuin ruumiin tasolla!

Toistaiseksi Virossa ei ole vastaavaa taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmaa ohjaamassa oppilaitosten toimintaa kuten Suomessa. Koulut saavat itsenäisesti suunnitella opetuksen sisällöt. Eesti tantsukoolin toiminta näyttäytyi meille erittäin tasokkaana ja tavoitteellisena. Ehkä suurimpana erona on lukuvuoden aikana oppilaiden saama opetustuntimäärä, joka on huomattavasti suurempi kuin omassa oppilaitoksessamme. Lisäksi tanssityylien valikoima on laajempi.

Erityistä on myös tanssitaiteen korkea arvostus  naapurimaassamme.  Valtaosassa peruskouluja tanssi on osa koulun opetussuunnitelmaa. Peruskoulut ovat autonomisempia kuin suomalaiset peruskoulut ja opetussuunnitelman sisällöt muotoutuvat vahvemmin koulun asettamien omien tavoitteiden mukaisesti. Kuten yksi Eesti Tantsukoolin opettajista toteaa, lapsemme ja nuoremme tarvitsevat liikettä voidakseen hyvin!

Miten oppilaamme itse kokivat Erasmus+ opintomatkan?

- Ryhmähenki on ollut erittäin hyvä reissun aikana. Olen oppinut, että toisen kehuminen ja positiivinen asenne vaikuttavat todella paljon.

- Tärkein anti oli saada lisää inspiraatiota ja oppia improvisoimaan.

- Olen oppinut, että kaikkea uutta kannattaa kokeilla, koska voi löytääkin jotain uutta, kivaa tekemistä.

Yksi mieleenpainuva elämys opintomatkamme aikana oli vierailumme Viron kansallisbaletin Pähkinänsärkijä -esityksessä. Kuten tytöt itse oppimispäiväkirjoissaan toteavat: 

- Baletti oli hieno ja yllätyksellinen. Koreogragiat olivat hienoja, mieleen jäivät eniten hypyt ja nostot.

 - Kaikki musiikit olivat ennestään tuttuja ja tiesi mikä kohtaus seuraavaksi tulee. Totta kai kohtaukset olivat erilaisia kuin meidän näytöksessä, mutta silti löysin paljon yhtäläisyyksiä.

Mita uutta opit itse / itsestäsi?

- Opin tanssimaan niin kuin tekee mieli!

- Olen oppinut olemaan rohkeampi!

- Vaikka improvisointi aluksi jännitti, se oli hauskaa!

Tanssin kieli on kansainvälinen ja kielimuurit ylittävä. Tanssi on tapa saada yhteys itseensä, mutta tanssilla on myös sosiaalinen puolensa: se on keino tutustua muihin ihmisiin ja rakentaa yhteyksiä. Tätä kansainvälistä yhteyttä jatkamme tulevana syksynä, jolloin Eesti Tantsukoolin opettaja tulee asiantuntijavierailulle taidekouluumme. 

Mari Takamaa, rehtori

Minja Rantala, tanssin opettaja

Kuule ja näe lapsi - anna lapselle oikeus hyvinvointiin

 Lasten oikeuksien viikko vuonna 2023 nostaa erityiseksi painopisteeksi mielen hyvinvoinnin. 

Mielen hyvinvointia voimme aikuisina tukea kuulemalla ja näkemällä lapsi. Lasten ja nuorten pahoinvointiin - kiusaamiseen, väkivaltaiseen käytökseen, näköalattomuuteen - voimme vaikuttaa vahvistamalla kasvavien sukupolviemme resilienssiä ja huolehtimalla  heidän hyvinvoinnistaan. Osallisuuden kokemukset ovat meille  tärkeitä kaikissa ikävaiheissa ja erityisesti nuoruudessa. Meidän tulee tarjota turvallisia ja mielekkäitä opiskelun ja harrastamisen mahdollisuuksia, jotta jokainen kokisi kuuluvansa joukkoon.

Hei sinä aikuinen lukija! Laita kännykkäsi taskuun ja ota aikaa aidolle vuorovaikutukselle. Kysy mitä kuuluu, ole aidosti kiinnostunut lapsesta! 

 Aito välittäminen on resepti, jolla voimme vaikuttaa lasten ja nuorten hyvinvointiin.

Lapuan taidekoulun toimintatavoissa välittäminen on yhdessä tekemistä, kokemista, kuulluksi ja nähdyksi tulemista. Taiteiden avulla luomme aitoja vuorovaikutuksen hetkiä opettajan ja oppilaiden välillä. Osallistamme, kasvatamme, annamme työkaluja sanoittaa taiteen avulla myös vaikeita asioita ja tunteita.  

Taidekoulun balettioppilaiden varjoteatteriesitys
 "nuotiolla" heijastettuna Pajakappelin seinään. 

Pääset kurkistamaan kursseillemme  Lasten oikeuksien viikolla, kun heijastamme videoita ja tuokiokuvia taidekoulumme arjesta Kulttuurikeskus Vanhan Paukun pihassa sijaitsevan Pajakappelin seinään alkaen klo 16.00 aina iltahämärään saakka. Teemme näkyväksi niin taiteen kuin sen tekijätkin sytyttämällä Taidekoulun valot.

Mari Takamaa

rehtori

Lapuan taidekoulu

Lapuan kansalaisopisto

Lapuan taidekoulun Erasmus+ hankkeen ensimmäinen liikkuvuus: Kuvataideopettajan vierailu Tarton lasten taidekouluun

Lokakuussa 2023 toteutui pitkään valmisteltu matkani Tarton lasten taidekouluun. Viikon mittainen tutustuminen koulun toimintaan ja virolaiseen kuvataidekasvatukseen toteutui Job Shadowing -jaksona Lapuan taidekoulun Erasmus+ -hankeen puitteissa. Taitoa, taidetta ja verkostoja - hankkeen tavoitteena on rakentaa taidekoululle kansainvälisiä verkostoja ja kestävää taiteen perusopetusta sekä kehittää opettajien osaamista. 

Tarton lasten taidekoulun rehtori Keret Altpere oli järjestänyt minulle monipuolisen ohjelman. Pääsin seuraamaan kahdeksan opettajan opetusta piirustus-, maalaus-, kuvanveisto-, taidehistoria- ja luovuustunneilla. Jälkimmäinen sisälsi mm. grafiikan ja performanssitaiteen opetusta. Koulussa opiskelee 500 lasta ja nuorta yli 50:ssä opetusryhmässä 19 opettajan ohjauksessa kahdessa toimipisteessä Jakobi- tai Tiigi-katujen koulurakennuksissa. 

Performanssitaiteen harjoituksia toisen kerroksen aulassa, opettajana Eva Labotnic

“Harjoitus tekee mestarin!”, sain kuulla heti ensimmäisenä päivänä, kun ihmettelin ääneen koulun oppilaiden piirustusten ja maalausten taidokkuutta. Pääsin ripustamaan näistä nuorten päättötöistä vaihtonäyttelyä etelävirolaisen Põlvan kunnan taidekouluun muutaman tarttolaisen opettajan kanssa. Molemmissa kouluissa opetuksen runkona on perinteinen akateeminen taideopetus, mallin tarkka tutkiminen eri tavoin. Nuorten taito kehittyy nopeasti, kun he saavat opiskella 11-16 -vuotiaina intensiivisesti kolme kertaa viikossa. Toki kasvava osa nuorista haluaa mieluummin studio-opintojen ryhmiin laaja-alaisiin kuvataideopintoihin kerran viikossa. 

Maalausta elävästä mallista Tartossa koulun galleriassa

Oppilaat Viinistun taidemuseossa, 

kuva: Keret Altpere

Põlvan retken lisäksi pääsin tutustumaan opettajien ryhmän mukana pienen Peetun kylän yksityiseen alakouluun. Tässä koulussa on luovuttu kokonaan numeroarvioinnista ja pyritään vahvistamaan oppilaiden sisäistä motivaatiota oppimiseen. 

Torstaina oli vuorossa vanhempien oppilaiden bussiretki Viron ainoaan yksityiseen taidemuseoon pienessä Viinistun kalastajakylässä Suomenlahden rannalla. Mittavan kokoelman virolaista taidetta esitteli itse keräilijä, monimiljonääri Jaan Manitski, joka kasvoi Ruotsissa maanpakolaisten lapsena ja vaurastui Abba-yhtyeen managerina. 

Mutta mikä veti juuri Tarttoon?

Kaupunki on viehättävä ja minulle entuudestaan tuttu. Sinne pääsee päivässä ekologisesti junalla ja laivalla. Viron kieltäkin ymmärrän sen verran, että kollegojen opetuksen seuraaminen tuntui mielekkäältä. Tartto on lisäksi Euroopan kulttuuripääkaupunki 2024 taiteellisella teemalla Art of Survival. Kestävän taidekasvatuksen janoisena halusin selvittää, miten tämä Selviytymisen taide näkyisi taidekoulun opetuksessa ja muussa toiminnassa? 

Koulun arki on hyvin materiaalitietoista ja kierrätysmateriaalia hyödynnetään mm. nykykuvanveiston opetuksessa. Koulu on käynnistänyt myös eko-sosiaalisen nykytaideprojektin Tools for Survival. Siihen on kutsuttu mukaan kaikki Viron lasten taidekoulut. Niistä tulevat 40 nuorta ovat tutustuneet kesällä yhdessä kahdeksaan kohteeseen Etelä-Virossa; Tutkineet näitä paikkoja itse havainnoiden ja keskustelleet paikallisten asukkaiden kanssa. Nuoret ovat selvittäneet, millaisia ongelmia tai kehittämiskohteita näissä paikoissa on? Näin he ovat löytäneet mm. puuttuvia nuorisotiloja, alkoholismia sekä tarpeen helpottaa venäläistaustaisten nuorten integroitumista vironkieliseen yhteiskuntaan. Ensi vuonna nuoret suunnittelevat ja toteuttavat pienissä ryhmissä teoksia tai tapahtumia, joilla he reagoivat taiteen keinoin esiin nousseisiin sosiaalisiin epäkohtiin. Jo tähänastinen prosessi on kuulemma ollut niin antoisa, että projektia voi pitää hyvin onnistuneena, vaikka kaikki nuorten ideat eivät toteutuisikaan luonnosta pidemmälle.

Lasten kuvanveiston tunnilla muovaillaan viikoittain savesta isoja töitä.
 Mutta vain muutama työ vuodessa poltetaan jokaiselta oppilaalta keramiikaksi.
 Opettajana Epp Loo

Jännittävintä vierailuviikkoni aikana oli luoda yhteys omien nuorten oppilaideni ja samanikäisten Tarton koulussa opiskelevien nuorten välille. Se tapahtui videopuhelun avulla opetustunnin aikana. Tartossa nuoret maalasivat koulurakennuksensa interiöörejä ja minä näytin heidän työskentelyään reaaliaikaisesti Lapualle kannettavan tietokoneeni kautta. Omaa ryhmääni opetti samanaikaisesti kollegani Minna Bengs ja nuoret keskustelivat videopuhelussa toisilleen englanniksi, esittelivät ja kommentoivat toistensa töitä luontevasti ja rakentavasti. Se oli niin kaunista, että sitä seuratessa opettajankin mieli herkistyi!

 Lapuan taidekoulun nuorten ryhmän valöörimaalausharjoituksia elävästä mallista tarttolaisen opettajan Epp Loon tehtävän innoittamana. Mallina luokassa istui työssäoppija Vlada Sabadash.
 Oppilastyöt: Ida Tervasmäki ja Vilma Mäenpää.

  

Aika näyttää mitä kaikkea Tarton matkalla koettu ja opittu tuo kuvataideopettajan työhöni, opetukseen ja oppilaitoksen käytänteisiin, uusiin tuleviin projekteihin. Hankkeiden kautta työyhteisö pääsee kehittämään oppilaitoksen toimintaa ja hyödyn saajia ovat oppilaat. Aivan ensimmäisenä tähän tarvittiin taitava rehtori Mari Takamaa kirjoittamaan menestyksekäs hankehakemus. Yksi opetusryhmäni kokeilikin jo tällä viikolla uudenlaista lähestymistä valöörimaalaukseen. Tuntuu että Tarton retkestä voin ammentaa vielä pitkään!          

Lapualla 27.10.2023

kuvataideopettaja Minna Rajala 

Lapuan taidekoulu ja Erasmus +

Lapuan taidekoulu ja Erasmus +

Lapuan taidekoulu haki keväällä 2023 Erasmus+ liikkuvuuksia ja iloksemme hakemuksemme hyväksyttiin. Erasmus+:n kautta on mahdollisuus tutustua muiden taidekoulujen toimintaan Euroopassa, verkostoitua ja saada uutta oppia omaan toimintaan. 

Taidekoulun tanssitaiteen osalta mukaan pääsy tarkoittaa sitä, että lähdemme vuoden 2024 puolella oppilasryhmän kanssa tutustumaan Tallinnalaisen tanssikoulun toimintaan ja mahdollisesti saamme myös heiltä vierailevan opettajan käymään Lapualla. Vuoden aikana selvitellään myös mahdollisia yhteisiä verkko-opetuksen muotoja. Tallinnaan lähtijät ovat tanssin perusopinnot jo suorittaneita oppilaita, joilla matka on osa teemaopintoja.

Uusia mielenkiintoisia haasteita on siis luvassa perusarjen oheen tälle vuotta. 😊
 

Maa teemavuosi

 Miten taidekoulun vuositeema MAA näkyi nuorten kevään 2023 Piirustuksen ja maalauksen työpajan opinnoissa? 

Teimme luonnonmateriaaleista eläinaiheisia kollaaseja (Kiitos ideasta Forssan Taidekoululle!) sekä maalasimme asetelmaa. Kuvissa Mikaela Kontolan oivaltava harjoitus undulaatistaan materiaaleina mänty, kuusi, paju ja niini pahville. Sekä Milja Suopuron mehevä ekspressiivinen tulkinta kuparipannusta lahoavalla pöllillä, tekniikkana akryyli kankaalle. Tekijät ovat 14-vuotiaita.

Pisarakuvia

Taidekoulun valokuvaustyöpajassa ehditään lukukauden aikana oppia digitaalisen järjestelmäkameran käyttöä samalla kun toteutetaan erilaisia kuvausprojekteja. Vesi on arvoituksellinen elementti valokuvissa. Se heijastaa valoa ja värejä mielenkiintoisella tavalla. 

Jotta saat vesitipan pysähtymään kuvaan, tarvitset huolellisuutta tarkentamisessa, lyhyen suljinajan tai salamavalon pysäyttämään liikkeen ja lisäksi rutkasti hyvää onnea. Sarjakuvausmoodilla otettujen sadan kuvan joukossa saattaa olla vain se yksi onnistunut. 

Oppilaat rakentavat kuvauskohteita erilaisista tarvikkeista. Väripaperien ja heijastavien, värikkäiden folioiden kautta suunnattu salaman tai ledin valo heijastuu veden pinnasta. Kokeilemalla löytyy oikea valon heijastuskulma ja voimakkuus sekä itseä kiinnostava sommittelu. 

Kivoja abstrakteja kuvia saatiin, kun lisättiin lasiastiassa olevaan veteen ruokaöljyä. Noin puoli metriä astian alla olevat värikkään paperit ja niiden kuviot näkyivät pisaroissa. Tähän käytettiin salamavaloja. tarkentamisen kanssa sai olla tarkkana jälleen. Kameran automaatti pyrki tarkentamaan nestepinnan läpi kuviollisiin papereihin. Ei muuta kun käsitarkennus käyttöön ja  homma onnistui.

Jos käytössä on kamerasta irrallaan käytettävä salamavalo, sen pysäyttää pisaran liikkeen vähän pidemmälläkin suljinajalla, esimerkiksi 1/200. Jos käytetään ledpaneeleita, joudutaan kameran suljinaika säätämään lyhyeksi. Allaolevissa kuvissa suljinaika on 1/500 tai jopa lyhyempi.

Olemme harjoitelleet myös Photosopin ja Lightroomin käyttöä. Kuvasimme myös asetelmia ja valomaalasimme. Kevään valokuvaustyöpajassa siirrytään ulos kuvaamaan sään lämpenemisen mukaan. Harjoittelemme vielä syväterävyyttä ja sommittelua katukuvauksen ja maisemakuvauksen projekteissa.

SANOMAA taiteen perusopetuksesta

Lapuan kansalaisopiston siipien suojissa toimii Lapuan taidekoulu, joka järjestää taiteen perusopetusta kuvataiteissa, käsityössä, teatterissa ja tanssissa. Etenkin maaseudulla kansalaisopistot ovat niitä harvoja toimijoita, jotka taiteen perusopetuksen myötä mahdollistavat lapsille ja nuorille tavoitteellisen, tasolta toiselle etenevän opetuksen. Moni oppilaamme on jatkanut eteenpäin taide- ja kulttuurialan jatko-opintoihin.

Oppilaitoksessamme työskentelee koko joukko ammattitaitoisia taideaineiden opettajia niin päätoimisina kuin tuntiopettajina. Osaltamme olemme mahdollistamassa ja tukemassa taide- ja kulttuurialan koulutus- ja työmahdollisuuksia alueellamme.

Taide ja kulttuuri luovat hyvinvointia ja työtä. Välineellisten arvojen ohella taiteella ja taiteen tekemisellä on vahva ja ohittamaton itseisarvonsa. Taide on osa ihmisyyden syvintä olemusta.

Taidekoulumme toiminnan punaisena lankana on jokaisen oppilaan oma kehittyminen ja kasvaminen. Me haluamme antaa tietoja ja taitoja, jotka auttavat oppilasta kertomaan tunteistaan, tuomaan esille luovuuttaan ja esteettistä näkemystään.

Taidekoulussamme vietetään joka lukuvuosi lasten oikeuksien päivää - meidän mielestämme jokainen päivä on lasten oikeuksien päivä. Jokaisella lapsella on oikeus kulttuuriin ja taiteisiin.

Työn, koulutuksen ja hyvinvoinnin lisäksi taidekoulumme tuottaa puhdasta iloa, joka näkyy kevään visuaalisten aineiden näyttelyssä.